27. joulukuuta 2013

Happy Christmas

DSC_6582
DSC_6456
DSC_6600
DSC_6648c
DSC_6626
DSC_6633
DSC_6875
DSC_6807
DSC_6793
DSC_6672
DSC_6657
DSC_6781

Joulu oli ja meni ja nopeesti menikin! Jonny oli tänä jouluna töissä ja vietin aikaa sitten sen perheen ja koiran kanssa, sekä perheen kanssa skypettäessä. Vähän erilainen ja yksinäinen joulu, kun mä niin kovasti arvostan joulun perusajatusta siitä että vietetään laatuaikaa rakkaitten kanssa, mutta eipä sille mitään voi ja ens jouluna oon toivottavasti Suomessa! Sain kivoja lahjoja kuitenkin ja laitan niistä kuvia seuraavaan postaukseen. Tammikuussa perhe sitten suuntaa tänne ja saan viettää kolmannen joulun kun neljä lahjaa odottaa vielä avaamista! :-D Nyt pitäis pikapikaa kirjotella yliopistohakemus valmiiksi ja lähettää se, iik! Toivottavasti kaikilla oli mukava joulu, vaikka Suomessakin oli vissiin aika brittimäinen sää.

+ Christmas went so quickly it's hard to believe, and unfortunately this time Jonny was at work, so I spent time with his family and the dog. It was a bit lonely and different, especially when I very much appreciate the meaning of Christmas spending the time with your loved ones. Oh well, at least I skyped most of the time to my family in Finland, and had lots and lots of turkey! I got nice presents, too, and will be showing some pictures within a couple of days. In January I get to have one more Christmas because my family comes over here and apparently I have four presents yet to open! I hope everybody had a nice Christmas, although it wasn't very white, and I think even in Finland the weather wasvery wet and Bristish-like. 

15. joulukuuta 2013

Christmassy hair bow

DSC_6012
DSC_6017
DSC_6226
DSC_6412
DSC_6413DSC_6052
DSC_6220
DSC_6057
DSC_6120
DSC_6133
DSC_6156
DSC_6383
DSC_6403
DSC_6147
DSC_6250
DSC_6093

Punainen rusetti toi joulutunnelmaa yks päivä kun kyllästyin ainaiseen mustaan! Rakastan näitä kahta H&M:n neuletta ja erilaisten huivien yhdistelyä. Starbucksin joulukupitkin on punaisia ja kuvailun lomassa unohdin täysin mun ginger loafin, jonka ostin syötäväksi ennen töitä, mutta se maistuikin sitten lounaalla. Nyt on varmaan jo suurin osa Cambridgen kaduista näkyny täällä blogissa, niin pieni kaupunki tää on! Sanna-Kaisa vertas tän kokoa Lahteen, joten siitä ehkä vähän ideaa teille jotka ootte Lahdessa käyny, mä kun en oo... :-D En voi uskoo että jouluun on enää 10 päivää ja mä ostin vaan 2 joululahjaa tän viikon aikana (paniikki). Tän kuun alku meni ihan sumussa kun yritin vaan puurtaa sen kokeen takia ja nyt oonkin ihan hädässä kun kohta joulu onkin ohi ja mä en oo ehtiny vielä nauttimaan jouluhössötyksestä. Ens viikon tavotteeksi voiskin ottaa loppujen joululahjojen ostaminen ja korttien kirjottaminen. Englannissa kun on sellanen kummallinen tapa, että jopa perheenjäsenille annetaan jokaiselle oma kortti, esim. Jonny kävi ostamassa sen äidille ja isille omat kortit?? Ostin mäkin niille sitten yhteisen ja parille kaverille omat. :-D Mulle iski pieni flunssa eilen, mutta tänään oon ollu jo vähän parempivointinen. Tänään aikasin nukkumaan ja sitten toivottavasti jaksan taas ens viikon töissä. Kohta on joulu???

+ The red hair bow made me feel all christmassy on the other day when I wore it instead the plain black. I love my two H&M jumpers and like to mix and match them with different scarfs and bottoms. Starbucks Christmas cups are cute red too, and during the picture taking I completely forgot about the yummy ginger loaf I had in my bag to have before work but instead I enjoyed it on my lunch break. :-) Now I think I have shown you pretty much every street in Cambridge, that's how small of a city it is! My friend compared it with a Finnish City Lahti, so if you've been to Lahti that might give you an idea how small it is. I haven't so I don't have a clue how accurate the comparison is but oh well. :-D I can't believe it's only 10 days till Christmas! The beginning of the month went too quick for me when I did nothing but studied for the exam and now I've had a bit of a panic how quickly time has gone. I have still not bought most of the presents and I could set a goal to complete it all during the next week. We've got a slightly strange habit of buying cards here in England and for example my boyfriend bought separate Christmas cards for his mum and dad. I don't get how you'll need to buy a card to wish happy Christmas but it seems to be ok in here so I decided to buy a couple of cards too. I got a bit of a cold yesterday but today I'm feeling more alive. Got to get to bed early and hopefully I'll get through the week alright. It's Christmas in ten days?? WHAAAAT? :-D

13. joulukuuta 2013

How it all started?


Anonyymin toivomuksesta nyt tulee postausta miten kaikki alkoi - miten päädyin aupairiksi, Cambridgeen, ja lopulta tänne Jonnyn perheen kotiin, ja töihin Bootsiin! Tästä tulee varmaan henkilökohtasin postaus mun blogissa, koska yleensä oon yrittäny pitää suht henkilökohtaset asiat poissa täältä, mutta menköön tällä kertaa! :-D Kuvituksena kuvia Cambridgesta!

+ So everybody, here it comes, the story how everything started - how I ended up becoming an aupair, how I met Jonny, and how did I end up staying, getting a job, and a life in England. I've sort of tried to keep all too personal things out of here but I shall let myself off this time. The piccies from around Cambridge.
DSC_5882
Lukion loputtua hain Helsingin yliopistoon lukemaan suomen kieltä haaveissa toimittajan ammatti. Pisteitä jäi puuttumaan ehkä se neljä, joten en päässyt sisälle, mutta onneksi varasuunnitelma oli jo valmiina, olin nimittäin päättäny jo ennen hakemista lähteä aupairiksi. Englantiin päädyin, koska halusin oppia puhumaan kieltä sujuvasti, ja ihan vaan päästä käymään täällä koska kaikki vaikutti niin erilaiselta ja hienolta, lisäksi Englanti oli tarpeeksi lähelläkin. Perhe löytyi aupairworldista ja pian olikin lennot bookattu ja laukku pakattu. Uudeksi asuinkaupungiksi valikoitui Cambridge, ja se vaikutti ihan mun paikalta, mitä nyt olin kuullut hienosta yliopistosta ja vanhoista rakennuksista. Ensimmäiset viikot vieraassa perheessä oli aikamoista totuttelua, ja ilman ruisleipää ja maitoa en oikein tienny mitä syödä aamupalaksi ja lapsetkin kokeili miten se uusi aupair komentaa. Pian kaikkeen kuitenkin tottui ja Facebookin aupair-ryhmästä löytyi paljon kavereita. Monta kuukautta kävin baareissa ja kattelin monenmoista brittipoikaa sillä silmällä, mutta lopulta luovutin prinssin etsinnän ja päätin, että sinkkuus on ihan jees.

+ After graduating (doing my A-levels) I applied to Helsinki University to do Finnish language, aiming to become a journalist. Getting the results I was missing about 4 points to get in, but luckily I had plan B all ready - I had decided to travel to England and become an au-pair! England was quite an obvious choice because it was close enough and my goal was to learn English fluently. I found a great family from aupair world living in Cambridge, and soon the flight was booked. I thought Cambridge would be my kind of place anyway based on what I had heard of its fancy university and old buildings. First couple of weeks were strange, and I missed rye bread and milk, and the kids were testing my limits the best they could. After a while I settled down and made a lot of friends through a Facebook group. I spend many nights clubbing and eyeing nice-looking Brit boys but after sometime I decided to give up and be a happy single girl.
DSC_5899
Tietysti ei menny kauaakaan mun päätöksen jälkeen kun Jonny käveli kaverinsa kanssa mun luo baarissa kysyen jotain hassua sen viiksistä ja mun kaveri Jordan hienosti jätti mut yksin niiden kanssa, joten ei siinä auttanu muu kuin tutustua. Tapasin myös Jonnyn vähän humalaisen veljen, joka tuskin ajatteli tapaavansa mua toiste. Miten väärässä se olikaan! Jossain vaiheessa iltaa Jonnyn porukka päätti lähteä toiseen baariin ja vaihdettiin puhelinnumeroita. Siitä se sitten alkoi, nimittäin loputon tekstaritulva. Jonny näpytti koko yön ja aamulla heräsin viesteihin. Niiden perhe oli kuulemma sedän luona ja sillä oli tylsää, joten mun piti pitää seuraa puhelimen välityksellä. Siinä me sitten tekstailtiin (Jonny tekstaili) ja välillä mä olin vähän epätoivonenkin kun viestiä pukkas, enkä ollut ollenkaan tottunut sellaseen edellisten vastaan-viikon-päästä-tekstarityyppeihin. Muistan kun välillä istuttiin joella kavereiden kanssa ja mietin puhelimen viskaamista veteen kun se vaan piippas uusista tekstareista. En jotenkaan nähny sitä ollenkaan söpönä sillon. :-D Sitten monenmoisien tekstareitten jälkeen päätettiin mennä ensitreffeille (iik) ja päädyttiin erittäin tyypillisesti pubiin. Mä halusin pelkät ranskalaiset mutta ne oli pubista loppuneet (miten???) joten tyydyin lohkoperunoihin. Jonny kyllä sai ranskalaisia sen kalan kanssa, epistä! :-D  Siitä seurasi sitten useemmat treffit ja usein Jonny haki mut kotoo töiden jälkeen ja mentiin vaan ajelemaan sen pienellä autolla ja se näytti mulle monet kulmat ja kylät Cambridgesta ja sen ulkopuoleltakin. Kuunneltiin musiikkia täysillä ja käytiin kattelemassa tähtiä keskellä peltoja, ja kerran jopa poliisisetä tuli kattomaan että mitä rikollisia siellä autossa istuu keskellä ei mitään! :-D

+ Not a long after my big desicion, Jonny walked up to me with his mate on a night out, asking something silly about Jonny's mustache, and we got chatting. Jordan nicely left me with these strange guys and I even  met Jonny's very drunken brother. He probably thought we'd never see each other again, and how wrong was he! At some point of the night their group decided to go to another club and Jonny and I swapped phone numbers. He kept texting me all night and the first thing I saw in the morning were tons of text messages on my phone. :-D Apparently his family went over to his uncle's and he was dead bored that day. After that we kept texting (he kept texting) and sometimes I even got a bit frustrated because it was just a tad too intense after all these guys taking about a week to answer to MY texts. I remember sitting by the river with my mates talking about chucking my phone in to the river because it kept going every five minutes. XD I didn't think it was very cute back then! Then after about 2000 text messages we went on our first date and where else could we have gone but a pub! I still remember I wanted plain chips but the pub had run out!! (how do you run out of chips??) and Jonny even had chips with his fish, unfair! :-D Anyways, after that followed a few more dates, and we also spent hours driving around Cambridge and its outskirts in Jonny's little car. We listened to music and watched stars in the middle of a field and once even got told off by a police! :-D
DSC_5893
Jouluksi mä menin kotiin, vaan kuukausi meijän ensitapaamisen jälkeen, ja se oli varmaan yks vaikeimmista asioista pitkään aikaan, koska oltiin vietetty joka päivä aikaa yhessä ja yhtäkkii oltiinkin erossa kaks viikkoa. Oli muutenkin vähän kulttuurishokki mennä takasin Suomeen kuuden kuukauden englannin puhumisen jälkeen, mutta loppua kohden sekin helpotti. Kun tulin takasin Englantiin alettiin virallisesti seurustelemaan ja siitä neljän kuukauden päästä mun pitikin jo muuttaa Jonnylle, koska aupair-perhe ei tarvinnut mun apua enää. Jonnyn vanhemmat avokätisesti tarjosi mulle paikan niiden katon alta ja niin minä ja Jonny rakennettiin pieni pesä tänne yhden hengen sängyn ja erittäin pienen säilytystilan kanssa. Tosiaan, nukutaan vieläkin yhden hengen sängyssä (ehkä 80cm levee XD) ja ei se oo edes niin epämukavaa kun kaikki kuvittelee! Ollaan opittu synkronoimaan hyvin, että kun yks kääntyy niin toisenkin pitää! Päivän fakta. :-D

+ Christmas time I went home, and it was only about a month of us knowing each other, and it was one of the hardest things I had done for a long while. It was a bit of a shock going back anyway, and missing Jonny made it even more difficult. We had literally been seeing each other every night after work, him picking me up from home and driving me around. When I got back we became an official couple (wohooo) and then very soon, only 4 months after in April, I had to move over to his because my au-pair family did not need me anymore to look after the children. Jonny's parents generously offered me a place to stay and it just felt like the right option, I mean, I didn't want to go back home and leave him here. With a single bed and only little storage space we built our little nest in his room, and here we are still in the same single bed (a random fact of the day, and no, it's not too small or uncomfortable! We've learned to synchronise, If one turns the other has to turn too, simple as that!).
DSC_5887
Sitten olinkin työttömänä viisi kuukautta epätoivosesti etsien töitä, ja vihdoin sain työtarjouksen Bootsista. Se viis kuukautta oli varmaan yks mun elämän kamalimmista koska stressasin rahasta tosi paljon, enkä voinu oikeen tehdä mitään kun kaikki maksoi. Mä niin ymmärrän kuinka työttömänä on helppo syrjäytyä koska jos en olisi aktiivisesti ettiny töistä ois se tapahtunu tosi helposti. Tietysti Boots kosmetiikkakauppana oli mun unelmatyöpaikka ja olin itseasiassa paljon onnekkaampi kun ajattelin, koska pääsin valokuvaosastolle kosmetiikan sijaan, ja se on oikeesti mielenkiintosta ja vaativampaa kun meikkien hyllyihin asettelu. Parin kuukauden työskentelyn jälkeen sain paremmat tunnit ja nyt joulun jälkeen tulee tosiaan päivä lisää työvuoroihin, eli pääsen koko-aikaseksi, jee! Ja sitten ens vuonna yliopistoon.

+ For 5 months I was looking for a job pretty desperately, as my savings were running out and I could barely do anything because I only had a little money to spend, and then I finally got a great offer from Boots! Obviously, I loved the place because I kept popping in daily just to check out the newest nail varnish...haha! And it was even better than I had thought because I got to work on the photo department, which was a ton more interesting than all the make-up and skin care downstairs. Then a couple of months after I got offered better hours, which I gladly accepted, and now I am going to gain one more day and become a full timer! And then hopefully next year I will become a university student, wohooo.
DSC_5886
Eli oon periaatteessa päätynyt jäämään tänne koska ei oo tullu oikeeta aikaa lähtee takas Suomeen. Nyt kun ollaan oltu Jonnyn kanssa melkeen kaks vuotta yhdessä niin eri maissa asuminen ei varmaan tulis kysymykseenkään, varsinkaan kun ollaan asuttu yhessä suurin osa ajasta. (Mun piti oikeesti laskee kuukaudet koska en voi uskoo et oon asunu täällä 2 ja puol vuotta!) Ja koska en halua huomata olevani 26 ilman tutkintoa päätin, että parempi hakee täällä yliopistoon kun odottaa tilaisuutta mennä Suomeen. Se jotenkin vaikuttaa helpommalta vaihtoehdolta, paitsi tietysti mun perheelle se ei oo helppoa. Mut onneks tiedän, että niille riittää kun ne tietää että oon onnellinen ja meen mun unelmien perässä. Haluaisin mennä takasin Suomeen, mutta ois kiva jos Jonny tulis mukana. Mun pitää varmaan vaan syöttää sille paljon suomalaisia karkkeja, niin ettei se voi enää elää ilman niitä ja meijän on pakko muuttaa Suomeen! :-D

+ So I think I have ended up staying here because I haven't seen the right time to go back yet, and now that I have been with Jonny for nearly 2 years living in different countries wouldn't really fit in the picture, especially after living together for most of the time we've been together. (I actually had to think and count the months because I cannot believe I've lived in England for 2 and half years!!) And because I do want to study I'm going to go to uni here because I think it's just gonna be easier for all of us (apart from my family, sorry!) But I know all they really need to know is that I'm happy and reaching for my dreams. I will go back eventually but I would like Jonny to come with me, so it might take time, and I will probably need to feed him lots of Finnish sweets so he can't live without them and needs to move to Finland to get a good enough supply! :-D
DSC_5897
Kokonaisuudessaan mulla on tosi onnekas olo tän kaiken suhteen, ja miten hyvin kaikki on järjestynyt. Oon tavannu ihmisen joka rakastaa mua sellasena kun oon ja oon varma siitä, koska se yrittää hei oppia suomea ja se jos jokin todistaa jotain! :-D Jonnyn perhekin on ottanu mut tosi avoimin mielin vastaan, vaikka niillä ei ollu aluks hajuakaan millasta Suomessa on, ja ne on antanu mun asua täällä vaikka monia ikäviäkin asioita on tapahtunu tän parin vuoden aikana. Kyllä mulla on ikävä Suomeen ja perhettä, kavereita, lunta, ruisleipää ja suklaata, mutta mulla on elämä täällä nyt ja en kyllä vois kuvitella missä olisin jos en oliskaan tavannut Jonnya ja tullut tänne enää joulun jälkeen sillon pari vuotta sitten. Ja ne kaikki ihmiset joita en ois tavannu jos en ois jääny tänne!! Nuolin tänä iltana 20 kirjekuorta ja huomenna lähtee joulukortit kaikille mun upeille kavereille. Suussa maistuu vieläkin liima, mut ehkä jos juon vähän teetä se helpottaa. :-D Nyt lukijat jos on vielä kysymyksiä niin antaa palaa, minä vastaan!

+ All in all, I think I have been very lucky. I have met an amazing person just like that, who loves me for what I am, and I know he does because he's actually trying to learn Finnish and that's got to mean something!!! :-D Also, Jonny's family accepting me here so well, and letting me to stay with them although they have been going through some really tough time is just incredible. I mean they didn't even know what Finland was like before I came here. I do miss Finland, family, friends, snow, rye bread and chocolate but I have a life in here now, mostly because of Jonny, but I could not imagine where I'd be if I had never met him and went back home for good at Christmas 2 years ago. And all the people I wouldn't have met if I went back! I have made some pretty awesome friends, and actually tonight I have licked 20 envelopes to shut them and tomorrow I'm gonna post all these Christmas cards to my gorgeous friends! I have been tasting nothing but glue all evening! :-D If you have any further questions feel free to ask my little followers!

11. joulukuuta 2013

Why do all the titles tell the colours?

DSC_5842
DSC_5835
DSC_5709
Untitled 5
DSC_5904
Untitled 3
DSC_5881
Untitled 6
DSC_5843
DSC_581111
DSC_5839
Untitled 4

Vaihtelun vuoksi ex-aupair Sanna-Kaisan kuvaamia kuvia, kun se tuli Cambridgeen parin päivän vierailulle! Oli tosi ihanaa nähä pitkästä aikaa ja tajusin siinä samalla, kuinka kurjaa on kun on niin paljon ihania ystäviä, mut kaikki on niin pitkän matkan päässä ettei niiden kanssa voi viettää aikaa! :-( Mulla on ikävä kaikkia teitä mun ystäviä!!! Oon ehkä maailman huonoin yhteydenpitäjä, ja välillä tulee kauheet omantunnontuskat kun oon unohtanu jonkun ihan totaalisesti. Tosi asiassahan mä en varmaan muistais edes kaikkia joiden kuulumisia yms. pitäis kysellä, onneks jotkut aina juttelee mulle ettei mun tarvii muistaa, haha! Oon nyt viime aikoina saanu läheisempiä ystäviä, ja se on kyllä ihan totta kun sanotaan, että englantilaisten kanssa on vaikea ystävystyä lähemmin! Vuosi on melkeen menny siihen, että oon saanu kunnon kavereita tuolta Bootsista, joille voi soittaa ja tekstata millon vaan. Onneks niitä kuitenkin on nyt saanut, ainakin pari, ja se riittää. :-) Ja onneks on skype ja whatsapp, että voi jutella muidenkin kuin samassa maassa olevien kanssa!

+ For a change some pictures taken by my friend and a previous au-pair Sanna-Kaisa, who was visiting for a couple of days. It was so nice to see an "old" friend, and it sort of made me realise how terrible it is to have so many amazing friends too far away so I can't hang out with them all the time!! :-( I am maybe the world's worst at keeping in touch with anybody so it's a nice surprise if anybody writes me so I don't have to remember everybody. There would probably be too many lovelies to remember anyway. :-D I have actually made some closer friends here now, it did take a year, but it's nice to have somebody text to anytime of the day, And luckily there is skype and whatsapp so I can keep in touch with people further away! 

9. joulukuuta 2013

New beige scarf

DSC_5665
DSC_5548
DSC_5648
DSC_5552
DSC_5524gdfdddDSC_5689
DSC_5720
DSC_5717
DSC_5605
DSC_5535
DSC_5722
DSC_5686

Englannin koe on ohi nyt!!! Se oli lauantaina ja ei ollukaan onneks niin vaikee kun ajattelin, ja aikakaan ei loppunut kesken. JEE! Nyt on ihan rento fiilis paitsi ei sittenkään koska kaikki joululahjat on vielä ostamatta...miten kävi näin? Onneks kortit on kirjoteltu mut kuoriin pitäis saada osotteet, hehe! Ehkä kohta siirryn lattialle niiden pariin. Tässä ohessa myös parit kuvaset jotka Siiri ystävällisesti otti taas ja pari räpsäsyä taas Cambridgestakin. Tällä viikolla oon töissä taas 5 päivää ja yritän kuumeisesti keksiä mitä ostaisin kenellekin lahjaksi, jaiks. Joulun jälkeen toi mun viiden päivän työviikko itse asiassa vakiintuu ja mulla alkaa koko-aika työ Bootsissa! Alan luultavasti siis tekemään perjantaisin 6 tunnin vuoroo, mikä on kyllä ihan hyvä ens vuoden yliopisto-opiskeluja ajatellen, koska sillon sille rahalle on varmasti tarvetta. Ei tässä nyt muita ihmeempiä, oon vielä ehkä vähän shokissa, ettei tarttekkaan opiskella koko aikaa, mut ehkä tää tästä tasottuu. Kuulumisiin!

+ IELTS is done!!!! Had it on Saturday and I feel that it wasn't actually that bad. I mean, I should not have worried about it that much. I guess I did get some bits wrong but nothing massive, so hopefully I'll be all happy when I get the results around Christmas. :-) Now I'm all at ease, apart from the great Christmas panic, which is caused by the lack of Christmas presents already bought! Now, get a grip Johanna! I did write 20 Christmas cards yesterday but I'm still missing the addresses of the envelopes, oops. Maybe that's what I'm gonna do next and then I'm off to get some sleeps. I just thought I'd come pop these piccies on here Siiri took of me last week, and a couple of shots from Cambridge, too. I'm working 5 days this week again, and actually after Christmas it's gonna become more permanent because I will became a full-time customer assistant in Boots! I'll start doing Fridays as well, and it will be good as the money will be needed next year if I get to uni. Now I got to get them addresses written so speak to you soon and good night!