Next my colour is blue

Ainainen positiivisuus on rankkaa. Mä yritän aina ajatella mahdollisimman iloisesti ja avoimin mielin, mutta joskus ei vaan ei jaksa yrittää hymyillä kun kaikki menee pieleen. Tänään ärsyttää mun puhelin, joka puolentoista vuoden hyvän käyttäytymisen jälkeen päätti kuolla. Se alko temppuilemaan eilen sammumalla itekseen, eikä käynnistyny kun vasta lataamalla. Kuolemisen ei kuitenkaan kuvittelis johtuvan akun loppumisesta, koska kun se alko lataamaan akkua oli noin 90% jäljellä. Tulin kotiin nyt illalla ajatuksena pelastaa kuvat puhelimesta ennen huomista puhelinkauppa/korjausreissua, mutta eipä menny niinkun elokuvissa, koska puhelin kuoli latauspiuhan nokkaan, eikä käynnisty enää. Otin sim-kortin ulos ja varapuhelimen käyttöön, ja huomen aamulla kävelen puhelinkauppaan ja sanon etten kattele enää tällasta kuolevaa puhelinta. Ne tuntee mut siellä kaupassa jo niin hyvin, et varmaan aavistaa jo et oon menossa valittamaan vaihteeks. :-D Eli tykkään olla ilonen ja ajatella että kaikki kääntyy hyväksi, ja sitten vaadinkin, että niin tapahtuu ja puhelin korjautetaan. En suostu jäämään rikkinäinen puhelin kourassa valittamaan! Joka tapauksessa kun jotain positiivista on pakko tähänkin laittaa (niin kuin aina) niin tänään oli tosi kivaa töissä, koska meillä alotti 2 uutta työntekijää ja opetin niille kassan käyttöä ja muita juttuja! :-) Musta on niin ihanaa jutella uusien ihmisten kanssa, ja vaikka on tosi harmi, että mun läheinen ystävä Elisa lähtee, niin on kiva välillä nähä uusiakin kasvoja. Huomenna meen kaupunkiin aamulla Siirin kanssa kahvittelemaan, ja illalla toivottavasti saan otettua kuvia Cambridgen jouluvaloista bussia odotellessa. Niistä lisää sitten myöhemmin!

+ It's hard to be always positive. I try my hardest to be positive and find the bright side of everything but sometimes it's just all too much. Today I have had enough of trying and have now given up with my phone - it is dead. One year and six months it took for it to get to this point, where it just suddenly died. It only woke up when I plugged the charger in but then it died whilst on charge and I decided not to try anymore. I took the sim card out and going to take the blooming thing back to the phone shop tomorrow. They know me so well in that shop because I've been there a fair few times complaining about anything and everything, but I think this is the worst it's ever been broken. I do try to be happy and think everything is gonna be alright, and then actually demand the things to get better, and tell them to get my phone fixed. I won't stay quiet with a broken phone. Anyway, as I got to say something positive every time, my day at work was alright today. We got two new people in and I was teaching them to use the tills. I so love meeting up new people, and although it is sad for my close friend Elisa to leave, I am glad to see new faces. Tomorrow I'm gonna meet up with Siiri in town and hoping to take some pictures of Cambridge's Christmas lights in the evening when I finish work. I'll post about them later!